Alueen historiasta lyhyesti

1400- ja 1500-luvuilla nämä nykyisin maakunnan sydänalueet olivat monellakin tavalla rajaseutuja. Heimojen eräomistuksista hämäläisten ja savolaisten kesken kiisteltiin useasti. Rajat Venäjän kanssa käytyjen sotien päätteeksi vedettiin myös näiden seutujen kautta. Jännemäki mainitaan rajan yhtenä pisteenä syksyllä 1500 tehdyssä rajankäynnissä.

Seutujen on arvioitu tulleen asutetuiksi vuoden 1470 tienoilla. Vuodelta 1546 on muutaman Toivalan tilan verotustietoja.

Suomen sodan 1808-1809 aikana Toivala oli kolmen kuukauden ajan sotanäyttämönä. Eversti Sandelsin joukot valtasivat Kuopion venäläisiltä toukokuussa 1808. Venäläisten keskitettyä vahvempia joukkoja Savoon Sandels asettui kesäkuussa puolustusasemiin Toivalan salmen pohjoispuolelle, mistä hänen oli syyskuussa vetäydyttävä Iisalmelle armeijan pääjoukon kärsittyä tappion Pohjanmaalla Oravaisissa. Toivalan taistelijoille pystytetty muistomerkki on nykyään Vuorelassa lähellä Kunnonpaikkaa.

Sotahistoriaan kuuluvia merkkejä löytyy Etelä-Siilinjärveltä muitakin. Toivalassa Suininlahdentien varrella ja Vuorelan Hanhimäessä voi nähdä jäänteitä kaivannoista, joita Venäjän armeijan toimesta tehtiin ensimmäisen maailmansodan vuosina. Pelkona oli saksalaisten maihinnousu Pohjanlahden suunnalla ja eteneminen siitä suunnasta mahdollisesti kohti Pietaria ja Viipuria. Jatkosodan aikana Saksan ilmavoimat käyttivät Rissalan lentokenttää vuosina 1942-43, samalla kehittäen myös kentän silloista infrastruktuuria merkittävästi. Maininnan ansaitsee kentän ainutlaatuinen puinen kiitotie, joka toimitti Saastamoisen Faneri Oy.

Etelä-Siilinjärvenkin historian pääpiirteitä löytyy Riitta ja Jukka Kasurisen Siilinjärvi-kirjasta vuodelta 1975. Muita alueen historiasta kertovia teoksia ovat Antero Heinämäen kirja Vuorela, Siilinjärven helmi Kallaveden kainalossa (2006) sekä Kirsti Kujalan kirja Elämää Toivalan kylässä (2015). Menneiden vuosisatojen historian tietoja löytyy mm. Savon historia -teossarjasta.

Ennen suurten siltojen valmistumista alueen yksi erityiskysymys on ollut saavutettavuus. Niin Kuopion kuin Joensuunkin suunnasta Etelä-Siilinjärvelle pääsyssä on ollut omat haasteensa vesialueiden ylityksessä ja molemmilla suunnilla lossit olivat käytössä kauas 1900-luvulle. 

Kallansillat ovat valmistuneet useammassa vaiheessa. Rautatiesilta Toivalan puolelle valmistui ensin vuonna 1902 ja maantie vasta 1932. Moottoriliikennetieksi se muuttui 1960-luvun puolivälissä, nykyinen moottoritie rinnakkaisteineen ja uudet sillat ovat vuodelta 2014.

Jännevirran ensimmäinen silta valmistui 1951, sitä ennen liikenne kulki virran yli lossilla. Nykyinen Suomen seitsemänneksi pisin maantiesilta valmistui vuonna 2018.

Alueen kylistä Toivala tunnettiin ensimmäisenä, se käsitti koko nykyisen Etelä-Siilinjärven. Myös Jännevirta on mainittu paikkana, molemmista  löytyy asiakirjamainintoja jo vuosisatojen takaa. Räimä oli vilkas kylä sisävesiliikenteen ansiosta 1900-luvun alussa. Vuorelan rakentaminen käynnistyi 1960-luvun puolivälissä ja se on kasvanut nyt jo kylistä suurimmaksi. Toivalan kylkeen syntyneet Haaparinne ja Pyöreälahti ovat uusimmat asuinalueemme.

Alussa oli siis pitkään yhteistä historiaa saman nimen alla, ja nyt "tehdään historiaa” yhdessä ja myös oman kylän nimissä.